Taustoja ja aloittelua

Hei!

Minun nimeni on Niko Suomi ja täytän pian huikeita vuosia (26v). Olen tutkinnoltani tietotekniikan insinööri (AMK) ja työskentelen IT-alalla. Tänä vuonna päätin vihdoinkin hankkia itselleni kalastusluvan kaverini facebook-päivityksen innoittamana, jossa hän huuteli (mukamas) ostaneensa jo tänä vuonna koko Suomen kattavan kalastusluvat. Asiasta hieman tarkemmin ottaen selvää, huomasimme hänen ostaneen sittenkin "vain" Suomen Maa- ja Metsähallituksen koko maan kattavan kalastusluvan, joka heidän mukaansa kattaa saman kuin normaalikin kalastuslupa. No eniveis, itse hankkisin kalastusluvat perusturvallista reittiä www.kalakortti.com osoitteen takaata. Näin pystyin itse varmistumaan omien lupieni oikeellisuudesta ja voisin kalastaa ilman omantunnon kolkutuksia.

Luvat on siis hallussa! Onneksi olen perheestä, jossa kalastus on ollut lapsesta pitäen sellainen kiva pikku harrastus jota on voinut aina vapaa-ajalla harrastaa joko itsekseen tai muiden kanssa. Kalastusvälineinä käytettiin joko mato-onkea tai virveliä (aluksi umpikelaa kunnes joskus "uskalsi" siirtyä avokelaan). Joten kyllä minulla kalastustarvikkeita on tässä kertynyt vuosien varrella, joten niitä ei tarvinnut mennä heti ostamaan uusia. Oikeastaan vaihdoin vain avokelaani siiman ja "I was ready to go".

Tässä ala-asteelta asti palvellut Anaheim Mighty Ducks -reppu joka palvelee nykyään kalastusreissuilla sekä UL-avokelavapani ja Shimano-kelani (jos en väärin nyt muista).

09.06.2014 Ensimmäinen kalastusreissu (Naantali)

Kun luvat ja tarvikkeet olivat kunnossa, oli aika oikeastaan vain odotella sitä ensimmäistä kalastusreissua. Tuolle kalastusreissulle pääsinkin kavereini mukana, mikä on ihan kätevää koska hänellä on sentään auto ja minulla ei. Ensimmäisellä kerralla lähdimme koittamaan kalaonneamme Naantalin suuntaan ukkopekan sillan alle ja sivuille. Tässä vaiheessa voin jo sanoa, että edellisestä kalastuskerrastani oli tosiaan ehtinyt kulumaan se pari, vai puolitoista vuotta, eniveis, mutta en saanut koko reissulla kalaa. Kaveri sen sijaan veti kalaa, jokseenkin vähän pienenlaista sillä kertaa, mutta kuitenkin. 

Kaveri kalastamassa Ukkopekan sillan suulla

Vaikkakaan ensimmäisellä kerralla ei kalaa tullut, voin silti sanoa että oli se fiilis aivan hienoa kun pääsi pitkästä aikaa heittelemään sitä uistinta veteen. Siinä tulee semmoinen oikeasti mielenrauhallisuus, kuin olisit itse Zen ja Buddha samaan aikaan. Yhtä luonnon kanssa ja niin edelleen. Vielä pitäisi tunkeutua Ahdin ajatusmaailmaan tarkemmin, jotta kalaa saisi. Luulen että ensimmäisen kerran kalattomuuden syynä oli ehkä liian nopea kelaaminen ja liikaa saman kuvan käyttöä.. Tai jotain näiden yhdistelmää, tai sitten oli vain huono kalapäivä.

11.06.2014 Seuraava kalastusreissu (Raisionlahti-Naantali)

Seuraavaa kalastuskertaa ei kuitenkaan tarvinnut odottaa kauan ja samaisen kaverin kanssa lähdimme jo yhden "lepopäivän" jälkeen taas yrittämään narrata kaloja. Tällä kertaa menimme vanhalle tutulle kalapaikalle, josta joskus monia vuosia sitten sai isoja haukia ja kuhia sekä jopa mukavan kokoisia ahvenia. Suunnaksi tällä kertaa meidän kalastusreissullemme tuli siis Raisionlahti. Tuo paikka oli itseasiassa ruopattu muutama vuosi sitten ja tuolloin sieltä ei saanut enään vähään aikaan kalan kalaa, mutta nyt paikka alkoi näyttämään taas yhtä hyvältä ja ravinteikkaalta paikalta kuin muinoin.

Kamat pistimme kuntoon ja kalojen piilopaikkojen etsiminen alkoi rauhallisen vauhdikkaalla heittelytaktiikalla. Itse olen alkanut käyttämään sellaista taktiikkaa, että heittää joku 4-5 kertaa yhteen paikkaan ja jos kala ei tärppää, niin vaihtaa heittokohdetta suosiolla. Siellä heittelimme pari tuntia ja saaliiksi meinasin itse saada huikean 3cm ahvenen... Huikeaa. Kaveri onnistui narraamaan itselleen kuhan, tosin tämä kuha oli valitettavasti siinä alamittojen paikkeilla niin pääsi kuha takaisin uiskentelemaan. 

Päätimme että Raisionlahti oli tällä erää nähty ja kalaa ei vaan oikein tule. Oli kyllä aika paljon muitakin kalastajia mestoilla, mikä itseäni vähän harmitti kun en päässyt heittelemään sinne merelle olevaan suuaukkoon kertaakaan kunnolla missä ne kalat minun mielestäni majailevat..

Emme kuitenkaan lopettaneet kalastusreissuamme vielä tähän vaan lähdimme jälleen Naantaliin Ukko Pekan sillalle. Siellä kiertelimme tunnin puolitoista jälleen ympäri tuota "saarta". En tiedä miksi tuota kivikkoista rykäelmää pitäisi muuten kutsua, joka tuon sillan alapuolella on. Nyt kutsumme sitä saareksi. Kalaa en itse jälleenkään saanut, vaikkakin mielestäni pari näykkäystä kävi joku kala antamassa sentään. Tai sitten se oli vain pohja. Kaveri sai jälleen yhden kalan sentään, joten ei aivan turha reissu ollut.

Aloin jo tässä vaiheessa hieman menettämään toivoani, kun kaksi kalastusreissua on jo takana, eikä yhtään kalaa. Ei edes menetettyjä kaloja taistelun timmellyksessä! Olin odottanut kauan jo saadakseni jälleen taistella kalan kanssa, se on niin hieno tunne kun kala tarttuu vieheeseen ja aloitetaan väsytystaistelu. Kala vastaan mies, mies vastaan kala. Kumpi selviäisi voittajana? Tuohon kysymykseen minäkin haluaisin vastauksen.

14.06.2014 Kolmas kalastusreissu toden sanoo? (Ruissalo)

Parin välipäivän jälkeen päätimme tällä kertaa suunnata jälleen kaverini kanssa Ruissaloon kalastelemaan. Pysyy mielikin virkeänä, kun vaihtelee välillä kalastuspaikkoja. Ensimmäiseksi lähdimme minulle aikaisemmin tuntemattomaan Ruissalon osaan kalastamaan, Kuuvannokkaan. Pienen erämieskävelyn jälkeen parkkipaikalta, eteemme avautui monta metriä avointa merta kauniissa aurinkoisessa säässä, mikäs sen parempaa. (Kuin että saisi kalaa).

Tällainen näkymä oli kun paikalle saavuimme. Joutsenetkin olivat juuri siirtymässä toisille apajille :)

Siinä sitten heittelimme muutamia kertoja, mutta ei napannut kalan kalaa. Siirryimme Kuuvannokkaa koko ajan hieman eteenpäin, mutta ei mistään tarttunut kalaa. Minä menetin vain yhden uistimenkuvan pohjaan, kun tarttui vissiinkin johonkin kivien kiveen kiinni ja siima oli pakko poikkaista. Siinä sitten hieman harmitti, kun tuo oli ihan hyväkuntoinen Mörrum Spinnare joka sinne pohjalle jäi.. Kaiken tämän lisäksi, huomasin että minulla on melkoisen vähän siimaakin enää kelassani. Siiman vaihto siis olisi edessä tämän reissun jälkeen.

Vaihdoimme Kuuvannokasta Saaronniemeä ennen olevaan kulmaukseen, jonka virallista nimeä en nyt tiedä tahi muista. Mutta tuolla paikassa on tullut monta kertaa aikaisemminkin tullut kalastettua, lähinnä kuitenkin mato-ongella ja pohjaonki-virityksillä. 

Nyt oli oikeasti semmoinen fiilis jo, että eikö oikeasti kolmannellakaan reissulla tule kalaa? Ja tämä paikka jotenkin tuntui vielä sellaiselta, että täältä ei ainakaan tule sitä kalaa joka antaisi tuon vapauttavan tunteen ensimmäisen saaliin saamisesta. No, "yrittänyttä ei laiteta" -asenteella vain lähdettiin eteenpäin.

Parkkeerasin itseni kaislikon tuntumaan melko rantaan, josta oli mukava heitellä tosiaankin kaislikon vierustalle ja hivuttaa sieltä uistinta rantaan. Nyt otin omaksi agendakseni tuon aikaisemmin mainitsemani 4-5 heittoa samaan paikkaan, mutta muunsin tuon vielä sillä tavalla, että vaihdetaan näiden heittojen jälkeen aina myös kuva. Jotta ei ole ainakaan siitä kiinni, että on sama kuva koko ajan päässä. 

En tiedä kuinka monta kuvaa siinä ehtisin kierrättämään, varmaan 3-4 ennen kuin... AIVAN! Sieltä se kala nappasi syöttiini kiini! Aivan häkellyttävä fiilis taas pitkästä aikaan, varsinkin kun aina se tuntuu ensin siltä "että taasko se jäi pohjaan?".. Mutta ei, tällä kertaa kaislikon viereen heitetty juuri vaihdettu lippa tuotti tulosta. Taistelussa voittajaksi selvisi mies, ja nöyrtyjäksi tällä kertaa joutui toveri hauki. Hauki yritti kovin kyllä viedä itseään kaislikon keskelle, mikä olisi ollutkin minulle hieman huonompi homma kun olisi ollut taattu siimasotku siinä vaiheessa. Onneksi sain pidettyä hauen kuitenkin ohjaksissani siima kireällä ja tuo hauki ohjautui mukaasti kaislikon ohi rannalle josta kaveri sen haaviin nappasi.

Toveri Hauki satimessa

Kun hauki oli saatu haaviin, olikin aika päättää hänen kohtalostaan. Pikainen soitto vanhemmille ja tällä kertaa hauki päätyisikin ruokapöytään. Hauki perattiin ja pussitettiin. Mutta tuon jälkeen ei enään tullut kalaa, eikä pitkään jaksettuukkaan enään tuolla viihtyä kun alkoi ilta painamaan päälle.

Onnellinen kalamiaes kesän sekä vuoden ensimmäisellä kalallaan.

Kyllä on pakko todeta että oli aivan mahtava ja vapauttava fiilis kokea tuo kalan kanssa taistelu, ja se, että se kala oikeasti tuli myös rannalle asti haaviin eikä päässyt irti matkalla. Kuten yllä olevasta kuvastakin saattaa huomata, oli aika muikea olotila! Awesome jopa! 

Nyt kaikki varmaan ovat miettineet että "kuinka paljon tuo kala on oikein painanut?", mutta en tiedä täydellisen tarkkaa vastausta tähän. Meillä ei valitettavasti ollut kummallakaan mitään kalavaakaa mukana. Kaveri arveli että tuo olisi 1,5-2,0 kg painoinen ja isäni (joka tuon valmisti ruaksi) arvioi painoksi taas 2,0-2,5 kg. Eli tästä voidaan varmaan ottaa se mediaani ja sanoa hauen painaneen sen 2kg. 

The day after tomorrow... Eikun siis seuraava päivä.

Kävin viemässä tuon kalan samana iltana vanhempien luokse, jossa siitä valmistettaisiin varmastikin maittavaa ruokaa. Tai no, ainakin he sanoivat kokeilevan uutta sähkösavustinta tuon hauen kanssa. Ja kuulemma lohesta jonka aikaisemmin olivat savustaneet, oli ollut todella hyvää. (Toki aivan eri kaloja, mutta savustuslaite siis toimii ainakin).

No, vanhemmille menin avovaimoni kanssa sitten aterioimaan ja kun asuntoon astui sisään. niin sieraimiini kantautui savustetun hauen tuoksu. Oli muuten ihan hyvää, vaikka suolaus olikin vähän ehkä mennyt pieleen kun oli niin nopeasti "pitänyt" valmistaa jotta me saisimme nauttia tästä saaliista myös. Mutta asia korjaantui, kun hieman ripotteli nätisti jälkikäteen suolaa päälle. Kyllä maistui, vaikka hauen huonona puolena on nuo ruodot. (Vaikka onnistuin ne taitavasti välttämään kyllä)

Savustettu hauki.

Semmoinen aloituspostaus tänne. Toivon myös jaksavani jatkaa tätä kirjoittamista jokaisesta kalareissusta, tai ainakin suurimmista osista niistä. Toivottavasti teksti ei ollut aivan kaameaa sontaa, sillä en tehnyt minkäänlaista jälkitarkastusta kirjoitusasuun.

Blogi tulee varmasti olemaan hieman erilainen kuin tämä ensimmäinen postaus. Tarkoituksenani olisi lisätä paikat myös karttakuvina jossa olen ollut kalassa sekä mahdollisesti myös merkata paikat josta kala on napannut. Näiden lisäksi myös vieheet ja tarvikkeet joilla nappasi. Mietin vain miten limainen mahtaa kännykkäni tahi kamerani olla kun on ensin poiminut kalan parempaan talteen ja sitten yrittää sitä dokumentoida.. No, kyllä se tästä jotenkin !

Palaute on enemmän kuin tervetullutta, kuten myös minkä tahansa valtakunnan vinkit niin kalastamiseen tai bloggaamiseen. 

Tähän loppuun vielä lisään tuon kuvan vieheestä jolla nappasi tuo hauki:

Juhannuksena olisi tarkoitus käydä kalastamassa Ruissalossa, siitä lisää tässä blogissa varmasti kuvien ja tekstien muodossa. Toivottavasti kuvissa komeilisi myös jotain saalista. Aamukalastus on ainakin lauantaina suunnitelmissa, perjantaina ehkä päivä\iltakalastusta. Sunnuntaista en vielä tiedä.

Mutta sittenkin vielä, ehkä tämän kesän hittibiisi! Ainakin omastas mielestäni aivan loistava, tästä tulee sellainen kunnon lämmin, huoleton ja kesäinen olotila.